Aamupäivällä koitin järkkäillä taas tulevia yöpaikkoja, pienoisia vaikeuksia tuntui taas olevan.
Lähdin kiertelemään kaupungille kävelemällä noin 12 aikaan ja ihan lahjakkaasti kuusi tuntia siellä vierähtikin.
Pilalle menneen sunnuntain takia maanantaiaamuna ruokaa oli aika niukasti ja aamupäivästä ruoan kyseleminen ei ole helpointa.
Kaupungilla kierrellessäni näin pienen kuppikakku-liikkeen ja totesin että voihan sitä aina kokeilla kysyä ilmaista evästä myös tällaisesta paikasta.
Ja kannatti kysyäkkin, ilmainen kuppikakku oli mielettömän hyvää.!
Harmi että Belgialaisessa suklaaliikkeessä ei lykästänyt yhtä hyvin, kävin kysymässä tietysti. ; D
Päivän mittaan toki muuta purtavaakin sain, kuten täytettyä patonkia ja jotain paikallista piirakkaa johon on tungettu makkara sisälle.
Päivällä yhdessä kahviossa myyjä sanoi että kannattaa tulla takaisin ennen sulkemisaikaa, jolloin hän voi antaa jäljellä olevia ruokia.
Tietystihän kaupungilla siihen asti pyörin ja sainkin täytetyn leivän, pari leivonnaista ja pari patonkia.
Kaupungilla pyöriminen oli leppoisaa, koska lämpötila on ollut monena päivänä jo 20 kieppeillä.
Tähän asti ehkä mielenkiintoisin kaupunki on ollut Antwerpen ja tietty muuallakin Belgiassa olisi mukava pyörähtää.
Tiistaina kuitenkin tiedossa oli jo siirtyminen Luxembourgiin.
Aamulla vielä koitin pähkäillä kovasti mistä lähtisin liftaamaan ja joo.. jälleen piti yöpaikkoja yrittää järkkäillä, tsiisus että alkanut oleman tiukassa.!
Tämän kertainen liftauspaikka oli vain parin kilometrin päässä ja sainkin kyydin aika nopeasti valtatiellä olevalle huoltoasemalle.
Huoltoasemalla aikaa taas tuntui kuluvan tuhottomasti, ei kyydin kyytiä.. phuuhh.
Monen tovin jälkeen sain kyydin hieman Brysselin ohitse ja jälleen isolle huoltoasemalle.
Normaalisti tällaiset paikat ovat olleet parhaita liftauspaikkoja.
Kerkesin odottaa noin 10min kunnes viereeni pysähtyi rekka.
Rekkakuski sanoi nähneensä minut edellisellä huoltoasemalla, mutta ei voinut ottaa minua kyytiin aikaisemmin koska ei pysähtynyt siellä.
Mutta pääasia että nyt sain kyydin, sillä hän oli ajamassa Luxembourgiin.! Joten loppumatkan pääsin taas helposti rennossa tunnelmassa.
Luxembourgissa kuski jätti minut noin 6 kilometrin päähän keskustasta, joten pikkuisen kävelyä oli taas edessä.
Matkalla keskustaan oli tietysti aika myös hankkia purtavaa, hieman leipää, banaanin, omenoita. :)
Keskustassa tapasin hostini joka esitteli minulle hieman kaupunkia autollaan.
Tämän jälkeen menimme hänen asunnolleen ja nyt pieni varoitus, hän on naturisti..
Joten kun olin siirtämässä tavaroitani olohuoneeseen, käytävällä viuhottikin jo alaston mies.
Vaikka saunakulttuuriin yms olenkin suomessa tottunut, niin kyllähän se tuntui hieman oudolta viettää aikaa ilkosillaan jonkun toisen asunnossa ja seurassa.
Mutta tunnelma oli kuitenkin rentoa, söimme illallista, istuimme sohvalla ja rupattelimme kaikenlaista.
Ihan normaalia siis, kuten vaatteet päälläkin, mutta myönnettäköön että hieman oli aluksi vaikea rentoutua.
Aamulla söimme vielä aamupalaa, jonka jälkeen hosti suuntasi töihin ja minä tien varteen.
Luxembourgin keskustassa ei hyviä liftaus-spotteja oikein löytynyt, joten totesin että ehkä minun pitänee kävellä noin 15km päässä olevalle isolle huoltoasemalle.
Kello oli vasta noin 8.30, joten aikaa oli ja aamuyön sateet olivat sopivasti väistyneet.
Eipäs siinä kun napit korville ja köpöttelemään.
Aika sujuvasti nuo pitemmätkin matkat on nyt sujuneet, huomaa että on karaistunut tuota rinkkaa retuuttamaan.
Jumalaton hikihän siinä kuitenkin tulee joka kerta ja paitaa saa olla vaihtamassa aina kävelyn päätteeksi.
Huoltamolle saapuessani aloin pähkäilemään kuinka pääsen alueelle, sillä sitä näytti ympäröivän parin metrin korkuinen aita.
Huoltamon ravintolan takaoven luona näytti kuitenkin pieni portti auki ja siitä pääsin puikahtamaan alueelle.
Liftaus alkakoon, ensimmäinen kyytiä tarjonnut henkilö oli menossa Pariisiin ja voin kertoa että KYLLÄ oli houkuttava tarjous.
Mutta päätin kuitenkin jatkaa liftausta ja pyrkiä Baseliin.
Jonkin ajan kuluttua viereeni pysähtyi auto ja vanhempi pariskunta oli menossa oikeaan suuntaan.
Itseasiassa he olivat matkalla Colmariin, joka on alle satasen päässä Baselista.
Matkalla pysähdyimme eräälle huoltamolle ja pariskunta tarjosi minulle salaatin ja kahvin.! Taas mahtavia ihmisiä.
Hieman ennen Colmaria oli taas sopiva huoltamo johon jäin odottamaan kyytiä.
Mutta nyt taas näytti kyydin saaminen vaikealta, kunnes eräs Puolalainen työmies otti minut kyytiini ja pääsin muutaman kymmenen kilsaa eteenpäin. Tosin tällä kertaa lähistöllä ei ollut hyviä spotteja ja kuumeisesti koitinkin puhelimella karttaa plärätä.
Totesin että voisin yrittää saada kyydin Mulhousen keskustasta valtatielle johtavalta tieltä, vaikkei spotti mikään hyvä ollut.
Autoille tilaa pysähtyä oli hyvin rajallisesti, mutta jonkin ajan kuluttua eräs toinen Puolalainen työmies pysähtyi kohdalleni ja oli menossa oikeaan suuntaan.
Mies oli menossa Sierentziin ja ajattelin että tässä vaiheessa jokainen kyyti on pois kävelymatkasta.
Hän jätti minut liikenneympyrään ja vakuutti että siitä pääsisin helposti Baseliin.
Onneksi hän tiesi mitä puhui, sillä jo muutamassa minuutissa olin matkalla määränpäähäni.
Kuskina oli Ranskalaismies, joka ei puhunut/ymmärtänyt sanaakaan englantia.
Hänen kyydillä onnistuin kuitenkin pääsemään perille asti, ajoimme Baseliin pieniä teitä pitkin koska miehellä ei ollut voimassa olevaa tietullilätkää.
Pienen tovin hostiani odottelin pihalla, mutta siinä vaiheessa se ei haitannut mitään, sillä vihdoinkin olin perillä määränpäässäni.
Hostini oli kutsunut ystävänsä luokseen kylään ja he valmistivat meille lasagnea. Nomn.!
Päivä oli ollut taas kerran pitkä, raskas ja välillä stressaavakin.
Olikin mahtavaa päästä nukkumaan tietäen että seuraavan päivän saa taas höntsäillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti